Siirry sisältöön
Ota yhteyttä

Eläimet

Ylämaannauta on Skotlantilainen alkuperäisrotu ja soveltuu erinomaisesti Suomenkin olosuhteisiin ja ovat luotuja elämään väljästi ulkoilmassa ympäri vuoden. Laumassa vallitsee eläinten kesken tarkka hierarkia ja siksi tarvitsevat tilaa saadakseen elää rodunomaisesti, laitumemme ovat aina yhdistelmä metsää ja peltoa. Kaksinkertainen karvapeite ja paksu nahka suojaavat tuulelta ja tuiskulta. Naudat kiipeilevät mielellään metsässä makailemaan kumpujen päälle, josta voivat tarkkailla ympäristöään.

Kesäisin eläimet hakeutuvat tiheän metsän suojaan pois auringon paahteesta ja palaavat syömään pelloille illan viiletessä. Laitumillamme on myös katetut suojat, jonne pääsevät halutessaan puhtaille pehkuille makailemaan. Juomapisteet palvelevat eläimiä ympärivuoden jokaisella laitumella.

Sonni laitetaan emolaumaan kesäkuussa ja saa oleilla laumassa vuoden loppuun. Emolehmät alkavat poikia maaliskuusta alkaen. He saavat etsiä sopivat suojaiset paikkansa poikimiseen, jos kaikki ei suju omatoimisesti, tarvittaessa avustamme ja varmistamme, että vasikka saa maitoa ajoissa ja on muutenkin kunnossa. Sonni otetaan laumasta pois omaan tarhaan samalla, kun vasikat vierotetaan emoista n. 8-9 kuukauden ikäisinä.

Luonteeltaan ylämaannaudat ovat lempeitä, rauhallisia ja leimautuvat omaan elinympäristöönsä ja hoitajiinsa.

Texas longhorn polveutuu Espanjalaisten viemistä naudoista Amerikan mantereelle aikajanalla 1493 – 1512. Seuraavien 350 vuoden aikana vapaaksi päässeet naudat villiintyivät ja luonto jalosti niistä pois ihmisten aikaansaamia ominaisuuksia. Amerikan sisällisodan loputtua Texasissa vaelteli vähintään 4 miljoonaa longhornia vapaana. 1900-luvun alussa niitä oli jäljellä muutama tuhat. 1927 perustettiin suojeluohjelma, jolla rotu saatiin pelastettua. Tänäpäivänä rekisteröityjä longhorneja on noin 350 000.

Ominaisuuksiltaan longhorn on hyvin alkukantainen, laiduntaessaan hyödyntää lähes kaiken syötäväksi kelpaavan. Rotu on terve, kestävä ja poikimis ominaisuuksiltaan hyvä. Lempeä ja helposti käsiteltävä. Värien kirjo rajaton, ei ole kahta täysin samanlaista väritykseltään. Sarvet ovat leveät. Sopeutuvat hyvin Suomen ilmastoon, kuten myös Kanadan preerioiden olosuhteisiin.

Meidän ensimmäiset jalostuseläimet tulivat Saksasta 2017. Tarkoituksenamme on kasvattaa laumaa ja myydä jälkeläisiä mahdollisesti jalostukseen.

Kasvatamme tilalla myös Mangalitzoja eli villasikoja. Lihantuotantoon ja jalostuseläimiksi.

Mangalitza on lähes 300 vuotta vanha maatiaisrotu, alkujaan Unkarista.

Ne elävät ympärivuoden ulkona suurissa tarhoissa.

Kesäisin laitumella ja talvet metsätarhassa. Laitumilla ja tarhoissa on sääsuojat täytettyinä kuivilla oljilla.

Kesällä ne pääsevät halutessaan myös mutalammikkoon ottamaan kylpyjä ja ne ovatkin suosittuja paikkoja aurinkoisina kesäpäivinä.

Emakot porsivat kerran vuodessa, touko-kesäkuussa, 6-10 porsasta. Ennen porsimista emakot tekevät oljesta suuren pesän porsaita varten. Porsailla on heti mahdollisuus ulkoiluun, mutta emot vievät ne ulos ensimmäisen kerran yleensä reilun viikon käisinä.

Mangalitzat syövät illoin ja aamuin luomuohrasta ja herneestä tehtyä puuroa. Kesät laiduntavat pelloilla ja talvisin kokoajan saatavilla vapaasti tilalla kasvatettua luomuheinää.

Tilallamme kasvatettuja sikoja ei ole koskaan lääkitty antibiooteilla eikä syötetty teollisia rehuja.

Kanalaumaa johtaa maatiaiskukko. Kanoja on maatiaisia, hybrideja ja pari kääpiö kochin kanaa.

Kanalauma on niin pieni, että voimme ne pitää täysin vapaana päivät kuopsuttelemassa pihoja. Kanojen ruokinta on luonnonmukaista ja munien maku ja väri kertookin sen.